Syksyn touhuja

Syksy on edennyt nopeasti.
Blogin päivitys on unohtunut tai jotain..


Sää on reilussa viikossa vaihdellut kovasti.
Syyskuun viimeisinä päivinä koeteltiin etelä-Suomessa
lämpöennätyksiä ja uutiskuvat näyttivät, jopa ranalla oloa.


Viikolla oli vuorossa syysmyrskyä, korkeita aaltoja ja vedenpinnan
nousua.
Kaikenkaikkiaan kuitenkin ollu mielestäni lämmin syksy,
 vaikka sateitakin oln ajoittain ollut.


Tänä aamuna oli kirkas sää ja yöllä oli käynyt pieni pakkanen.


Teimme reilun tunnin kävelyretken joen rannassa.
Koirulainen innolla ja päättäväisesti, kun olikin jo aika monta päivää edellisestä 
kunnon lenkistä.
Emäntä, kun taas vaihteeksi oli ollut flunssassa.


Nyt on kunto toivon mukaan nousussa. Tein vankan päätöksen, että nyt alkaa kuntoilukuuri. Ihan pakko saada pirteyttä ja kuntoa liikkumalla enempi.
Joitakin viikkoja sitten olin jo hyvällä alulla, kun työpaikalla oli parin viikon liikuntakilpailu.
Joku siihen vaan tuli, että vähän väsähdin.


Nyt on suunnitelma ainakin hyvä! Kaikkein ensimmäisenä työpäivän jälkeen jotain liikuntaa ja sitten vasta muuta.


Syksy on kaunista aikaa. Kävelyllä näin vielä syksyn värejä, mutta pääosin jo alkavat olla lehdet varisseet ja maisema on avoin.
Lehdet olivat hauskana mattona pyöräteiden pinnalla.


Syksy ei ole minulle aina ihan sitä parasta aikaa, vaikka pidänkin paljon siitä, että meillä on vaihtuvat vuodenajat. En saa kaikkeen ihan parasta otetta.
Ihmisten syystöissä ja luonnon valmistautumisessa talveen näenkin jo ne seuraavat vuodenajat.
Pirteät talvisäät, lumen ja pakkasen. Tämän jälkeen uuden kevään ja luonnon heräämisen.
Mutta juu..ei mennä asioiden edelle. 


Syksyssä on puolensa.
Toivon, että jonain iltana näen paljon tähdenlentoja. Eilen en valitettavasti ollut ulkona oikeaan aikaan. Kaleva uutisoi kauniisti"Taivaalla sateli tähtiä"

Tänä syksynä olen innostunut myös lukemisesta enemmän kuin pitkään aikaan.
Olen oikein ahminut jännitystä ja muuta.
Syynä on ehkä sekin, että vapautin itseni opiskelun yrityksistä. Nyt voin vapaasti valita mitä luen.
Jonakin päivänä voisin vaikka listata lukemiani kirjoja tähän blogiin.
Sekin voisi olla kivaa.


Neulepuikot ovat myös olleet tavallista useammin sormissani. 
Ensimmäinen pipo valmistuikin tänä vuonna jo ennen ensilumen satamista.


Nyt voisi olla aika siirtyä koneelta kauhan varteen.
Tyttöset eivät näköjään innostu ehdottamistani eilisistä keitoista.
Tyttöset olivatkin oikein reippaina tämän viikonlopun. Ainahan sitä äiti joutuu "valittamaan"
jostakin, mutta hyvää on ollut enemmän kuin huonoa. Omat huoneet tytöt järjestivät uuteen uskoon ja siitä olikin paljon iloa kaikille.