En tiedä onko muilla näin. Blogin kirjoittaminen ei ole itselläni kovin luontevaa, mutta
silti haluan jotain tänne laittaa.
Harvakseltaan tosin kirjoitan nykyisin.
Kesäloma on jo mietteissä ja tarvitsen itselleni paljon tsemppiä, että jaksan nämä viimeiset viikot.
Kesä kuitenkin saapui iloksemme noin viikko sitten.
Ja voi, miten ihanaa se taas oli. Lämpö ja aurinko.
Lehdet puhkesivat puihin sunnuntaina 18.5, kun edellisenä päivänä oli tosi lämmin sää.
Maanantaina liikuttiin jo hellesäässä.
Viikossa kasvu on lähtenyt vauhtiin. Lehdet alkavat olla jo melkein täysikokoisia.
Kuvattu 19.5.
Lempipuuni tuomi. Kuvattu 22.5. Siivosin parvekkeen ja olen siellä vähän istutellut kasveja ja kylvänyt siemeniä. Tomaatintaimi, ruohosipuli ja basilika aloittelevat kasvuaan ruukuissa. Krassia kylvin ruukkuun. Samettiruusuntaimet pääsivät ulkoilemaan. Tuumailen rauhassa, mitä muuta haluan laittaa.
Kovin suuria summia en halua kukkiin ja kasveihin laittaa, mutta sopivasti kasvatettavaa täytyy olla. Tämä on ensimmäinen kesä kerrostalossa. Rivitalopihalla mahdollisuuksia oli enemmän.
Lännen suuntaan oleva parveke on kiva, koska siellä ehtiin nauttia auringosta vielä illallakin.
Olen istunut aika usein parvekkeella lueskelemassa ja havainnut se ihan kelpo paikaksi, vaikkakin naapurista tuleva tupruttelu ajoittain surettaa.
Eilen oli "siivouspäivä" ja kirppiksiä oli paljon kaupungin keskustan suunnalla. En kuitenkaan jaksanut sinne ajella. Arkena, kun on kuitenkin aina tehtävä tuo matka, joka on mutkin noin 50 km. Onneksi löysin paikallisista kirppareista farkut itselleni ja pari hyvää kesäpuseroa.
Nyt minua ei enää niin paljon harmita ne farkut jotka ostin kaupasta. Ne nimittäin ovat epäsopivat, vaikka kaupassa olin toiveikas, että kyllä ne muotoutuvat käyttökelpoisiksi. Työkaverille tarjosin näitä housuja ja hänkin kokeiltuaan hylkäsi ne.
Kesän tulo sai aikaan sen, että olen lukenut melko paljon.
Kirja ja aurinko ne kuuluvat yhteen. Fantasia ja romantiikka, sopivat heräävän luonnon kanssa samaan pakettiin. Aloitin tämän "genren" tuossa vikkolla kirjalla Illallinen vampyyrin kanssaTässä joku arvostelu tuosta kirjasta.. Nyt luen jo toista osa Ally Condien trilogiasta. (Osat:Tarkoitettu, Rajalla, Perillä.)
Em. trilogia on rakkaustarina ja samalla dystopia, eli jatkan myös hieman aikaisemmin aloittamaani dystopia "pohdintaa". Kauniisti kirjoitettuja ja ajatuksinakin oivaltavia huomioita elämästä ja ihmisyydestä.
Harmi että en laittanut merkkiä niihin sanoihin, jotka erityisesti koskettivat, kun nyt selatessani en niitä löydä kunnolla. Laitan tällaiset lainaukset:
" "Ahaa", isoisä sanoo. "Mukavaako kerrottavaa?" Hän istuu ikkunan ääressä niin kuin usein itaisin. Hän hyvästelee siinä auringon ja toivottaa tähdet tervetulleksi, joskus mietin, toivottaako hän siinä myös auringon tervetulleeksi jälleen aamulla. Onko vaikea nukkua, kun tietää olevansa melkein lopussa? haluaako silloin kokea jokaisen hetken, nekin jotka muuten tuntuisivat tylsiltä ja merkityksettömiltä?"
"Jos viettää minuutinkin jonkun kanssa, hänelle antaa palan omasta elämästään ja ottaa hänen elämästään palasen."
Lähdenpä nyt tästä taas kirjan pariin.
Tänään ei ole enää aurinkoista. Aamulla sade herätteli. Aamukävelyn jälkeen oli ohjelmassa tassupesua. Tavoitteena on rauhallinen sununtaipäivä kotosalla. Pienempi tyttönen on rippikoulussa koko päivän, isompi "maailmalla". Poikaseni on lomalla armeijasta, mutta nyt ei olla nähty, vain soiteltu. Koiraystävä onneksi tuossa tuhahtelee ja väliin kuuluu vuh, jos käytävässä joku kolistelee.
Parvekkeella 24.5.