Omaa aikaa on minulla nykyisin ollut aika kivasti, kiitos tästä lasteni isälle, joka nykyisin noudattaa sopimusta ja lasten toiveita paremmin.
Siis joka toinen viikonloppu olen itsekseni.
Täytyy myöntää, että nautin kyllä tästä rauhasta ja vapaudesta.
Vaikka varmasti onnellisinta aikaa on lasten kanssa, kun on se kaikki touhu ja hyörinä ympärillä.
Silti tarvitsen myös tätä hidasta ja hiljaisempaa, vastapainoksi kaikelle.
Tänään kävin kirpputorilla ja taidemuseossa. Oulun taidemuseossa oli tänään Naisten Afrikka-päivä.
Taidemuseo ja museokauppa ovat minulle mieleisiä paikkoja. Nyt näyttelyiden lisänä Afrikka teema. Halusin mennä, vaikka en ollut sillä tuulella, että olisin halunnut syventyä kansanedustajan puheeseen.
Teema saa minua pysähtymään ja ajattelemaan aihetta, vaikka en kovin syvällisiin phdintoihin pääsisi. Samankaltaista on taiteen aistiminen. Kokonaisvaltainen tunne puhuttelee, vaikka en kovin paljon yksittäistä teosta ajattelisi.
Sama tunnelmien vaihtelu oli myös kirpparilla. Kävin nimittäin neljässä eri paikassa.
Täällä omalla kylällä SPR:n kirpparilla ja työnhakijoiden ylläpitämällä itsepalvelukirpparilla, sekä kaupungilla Second top boutiquessa ja toisessa täydessä ja sekaisessa kirpparissa.
Kuvissa tunnelmaa museossa ja kadulla. Samanlaista lehtimattoa on saanut katsella jo aika monta viikkoa ja jatkuu varmasti vielä, koska suojaissa paikoissa on puissa vielä lehtiä.
Söpössä pussissa museokaupan ostokset; hamppunarua ja kookosnappeja, sekä juuttiputiikin pöydästä avaimenperä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi!