Puut kuurassa

Sain hieman yllättäen vapaapäivän. Iloitsen siitä, vaikka mielen päällä ovat hieman liikaa kesken jääneet työt.

Ulkona on pakkasaamu. Siirsin työpöydän ikkunan ääreen ja näen nyt koneella ollessani pihalle. Huurteiset puut ja kirkastuva aamu. Aina jaksan ihailla tällaista kauneutta.
Postiauto ajaa viereisen talon pihaan,  joitakin ihmisiä kulkee huput ja huivit lämpimästi päässään. Vasta näin pihan takana menevällä pyörätiellä pariskunnan, joka usein aikaisin aamulla  tulee vastaan,  kun menen bussille tai käytän koiraa.

Välillä näkymä on hiljainen ja paikallaan. Puut uljaina kuurahupuissaan. Talot siistinä, rauhallisesti pihan reunoilla. Taustalla puhdasta lunta ja taivasta, joka ei ole ihan valkoinen vaan seassa on aavistus vaalean sinistä.

Tällaiseen talviseen, kiireettömään aamuun on hyvä herätä ja tämä on sopiva alku viikonlopulle.

Nyt ajattelin lähteä kauppaan ruokaostoksille. Autoni on seissyt tuolla pihalla viikon, joten saattaa olla pieni työ rapsutella se ajokuntoon.

Bussissa on tunnelmaa ja tungosta

Tänään starttasi työarki tosissaan, kun siirryin työmatkalla omasta autosta bussiin.
Työmatkaa on noin 25 km yhteen suuntaan.

Omalla autolla pääsee joustavammin ja nopeammin, mutta hyvät puolensa on bussissakin.
Aamun ruuhkabussissa en kyllä vielä niitä hyviä puolia muistanut, mutta iltapäivällä asenteeni oli jo parempi. 

Pakkasta oli parikymmentä astetta, joten muutamat muutkin olivat valinneet julkisen kulkuneuvon. Tiiviissä sillipurkissa on hieman vaikea itseään viihdyttää, mutta bussissa on varustuksella silti väliä. 

On tärkeä, että laukusta löytyvät kaikki tarvittavat asiat, vaikka sitten kuitenkin nukkuisit koko bussimatkan, eikä laukkuun edes kurkattaisi. 

Tänään ensimmäisenä bussipäivänä laukusta saattoi vielä puuttua tärkeitä asioita. Huomasin ainakin käsirasvan puuttuvan ja käsidesikin saisi olla.

Otin huvikseni kuvan laukusta ja sisällöstä kun olin tullut töistä.
Käytössä oli nyt Zalandosta tilattu reppu, joka ei mikaään erityisen hyvä ole, mutta olkalaukkua parempi kuitenkin. Bussilla kulkiessa väkisinkin matkaan mahtuu välillä kävelyä ja olkalaukku ei vaan toimi kävellessä.

Töistä palatessa kävin ostamassa tyttöselleni uuden laturin. Kummia vekottimia nuo omenapuhelimen laturit kun eivät kestä. 

Poikkesin myös stokkalle, josta ostin pari pussia teetä. Ihan hyvää olivat, mutta ehkä odotin vähän vahvempaa inkiväärin makua. Sitä pitää ehkä etsiä toisesta teelaadusta myöhemmin.

Heippa taas joulu..

Olohuoneessa vielä joulukuusen valot ja kynttilä pöydällä.
Joulukuusessa on kyllä se oma tunnelmansa;  lämpöinen valopiiri.
Tänään pieni pysähtyminen jouluun ja huomenna se saa väistyä.
Huomenna alkaa työ ja arki.

Joulu tuli ja meni.
Noudatimme omia perintetä. Iso tyttö oli myös kotosalla  joulun.
Ja jotenkin hänelle tuntuivat erityisen tärkeältä joulun tutut tavat.
 Toki joulun päivät menivät nopsaan ja uuden vuoden aikaan
 tyttöni olivat isällään, kuten sopimuksessamme on.


Siispä omaa aikaa minulla oli ihan riittävästi. Tarpeellista sekin.
Harmillista vaan, että flunssa ja sairastelu osui kohdalleni nyt lomalla.
Näillepä ei voi mitään - sai ainakin rauhassa toipua. Ja nyt onneksi jo tuntuu ihan hyvältä. 
Oman äitini sairastelu myös ollut mielen päällä, mutta tällaisetkin huolet kuuluvat
ihmiselämään.


Lomalla:
Paljon tuli katseltua TV:tä. Ihan kaikkea hömppää ja mitä sattui tulemaan. Tykkään sisustus-ja näpertely ohjelmista, poliisisarjoista ym. Game of Thrones jatkui ja sitä sain katsella useamman jakson putkeen. Sarjasta Kuudes aisti naytettiin muutama jakso ja se hieman koukutti, vaikka oli tempoltaan rauhallinen. Tervetuloa Ruotsiin oli myös helppoa katseltavaa. 

Neuloin Nalle langasta neuleliiviä melko pitkälle ( siis minun mittapuulla). Jää nähtäväksi tuleeko siitä käyttökelpoista. 

Lueskelin, vaikka paljon vähemmän kuin olin suunnitellut. Kokonaisuudessaan luettua taisi tulla vain yksi kirja. Se oli Atkinsonin Elämä elämältä. Kirja oli alussa hyvä, mutta ei mitenkään huikea kokemus minulle. Sivuja riitti yli 500. 
Parempi tuttavuus oli minulle Cesar Millanin Koirakuiskaajan parhaat neuvot - Opas onnelliseen koiranelämään. Tästä on vielä jokunen kappale lukematta.

Ulkoilin, mutta lyhemmät lenkit mitä oli aikomus, koska kunnossa oli toivomista.
Säät olivat vaihtelevat. Pakkasesta -22 .. suojasäähän. Taas on luvassa lauhtuvaa, vaikka aamusta oli vielä yli 20 pakkasta, kun lähdin viemään tyttöäni opiskelija-asunnolleen.


Uuden vuoden vastaanotin koirakaverini kanssa kotosalla. Loman alussa pääsin yöelämään sen verran, että muistin, että se ei oikein ole minua varten. Kotona oli hyvä olla.
Koirulainen ei onneksi pelännyt paljoa. 

Nyt kun uutta vuotta on eletty jo joitakin päiviä olen havainnut, että joitakin pieniä lupauksia on tullut tehtyä, vaikka ne eivät oikein kuulu tyyliini. Ehkä ne ovat enemmän suunnitelmia. 
Niistä kerron ehkä lisää myöhemmin. Nyt on syytä mennä nukkumaan, muuten on tosi, tosi väärä niska aamulla(kuten meillä päin sanotaan).

Hyvää alkanutta vuotta 2015-

toivon meille kaikille!