Tämä marraskuu ei ole mennyt oikein kovin kummoisella tavalla.
Pakostakin elämään mahtuu hyviä, tasaisia aikoja ja sitten niitä toisenlaisia, vaikeampia.
Kuinka sitä osaisi nauttia arjesta ja kaikista tavallisista päivistä aina - oikein tosissaan..
Rakas koira ystäväni nukkui pois kuun alkupuoleella, sairasteltuaa jonkin aikaa.
Yksi rankimpia päiviä, jonka muistan. Ikävä on kova.
Ja muutenkin on aika tummia pilviä taivaalla ollut, sanottakoon se vaikka näin.
Toki pahempaakin voisi olla.
Selviytymisessä ja asioiden käsittelyssä onneksi näin aikuisella jo keinoja hallussa.
Kuinka rauhoittua, kuinka saada mieleen tyyneyttä ja voimaa.
Liikkuminen on hyvä keino, siivoaminen myös, samoin käsityö.
Kun pidän arjen rytmistä ja rutiineista kiinni olo on parempi.
Marraskuu tänä vuonna on ollut aika pimeää aika, vaikka varmasti leuto vodenaikaan nähden.
Kuvissa on kahta viikonloppua. Reilu viikko sitten, 16.11. kuvattua reissua kaupungin keskustaan. Muut kuvat eiliseltä aamulta 24.11. Talven kuvia ihan tässä kotinurkilla.
Hauska nähdä miten valo vaikuttaa. Noin puoli kymmeneltä aurinko ei ole näkyvissä, värit ovat raskaat ja harmaan, valkean sävyjä.
Ilmassa on toisenlaiset sävyt heti, kun aurinko hipoo puiden latvoja.
.
