Tätyy taas kerran todeta, että lomalla on ihana olla:
Rauhallisia aamuja, kiireettömia lenkkejä koirakaverin kanssa, lueskelua, pyöräilyä.. pieni reissu tyytöjeni kanssa.
Olen jo tottunut tähän olotilaan. Tietysti jo hiljaa mielssä vähän pelottaa loman väheneminenkin, mutta päätän että en sitä ajattele. Olen yleensä ihan valmis töihin, sitten kun loma loppuu, ainakin rahapussin puolesta :)
Tälle kesälle sää ja huono sää on ollut yleinen puheenaihe. Itse en ole säästä kärsinyt, koska kuitenkin aurinkoakin on ollut ja sateessa välejä, jolloin on ollut ihan hyvä ulkoilla.
Toki lämmössä ja helteessä on se jokun ominaisuus joka antaa hyvää oloa. erilaista energisyyttä. Mutta kuuma rajoittaakin, se on hyvin muistissa viime kesältä.
Lomalla on hyvä kuunnella itseään, liika suorittaminen ei sovi minulle. Tällä hetkellä minulla on suhteellisen helppo elämä joten em. on mahdollista.
Mielenkiintoista onkin se, että tavallaan ajattelen, että jossain mielessä eronneella, yh-äidillä on tässä vaiheessa jopa helpompaa kuin ydinperheessä. Omaa aikaa on silloin kun lapset ovat toisen vanhemman luona. Nyt meillä jo tämäkin tilanne alkaa olla muutoksessa, koska keskimmäinen täyttää jo jouluna 18 vuotta. Alkavat paljolti olla omissa touhuissaan ja menoissaan tämän äidin lapset.
Kumppania ei minulla ole. Se on aika hassua kuinka hyvin viihdyn itsekseni. Ehkä siksi, että töissä on paljon ihmisiä ympärillä nautin omasta rauhasta ja siitä, että minä saan määrittää mitä ja miten teen. Nuorimmaisen lapsen kotona olo vielä tekee myös sen, että oma seura ei ole jatkuvasti se ainoa vaihtoehto. Jos näin olisi voisi yksinäisyyskin tulla mieleen.
Lomalla on kiva lukea, koska siihenkin on paremmin aikaa. Yhden enemmän ajatuksia herättävän kirjan luin. Se oli Tommi Kinnusen Neljäntienristeys. Muuten olen valinnut tietoisesti helpompaa aihetta scifin ja fantasian maailmoista. Nämä sopivat minulle paremmin näin kesällä.
