Kaupungin joulu

Eilen töiden jälkeen pysähdyin hetkeksi kaupungille.

Tein muutamia lahjaostoksia ja kävin Antellin kahvilassa nauttimassa ison kupin kahvia ja  omenahyvettä.

Omenahyve on pettämätön herkku:

"Suomen vanhin täytekakku, marenkia, runsaasti omenalohkoja ja vaniljakreemiä vaniljakastikkeen kanssa tarjoiltuna oululaisten ehdoton herkku, jota iliman ei kerta kaikkiaan voi olla!" Näin kirjoittaa Antell sivullaan.

Kahvilassa oli remontin jälkeen ihana tunnelma. Kahvikupitkin niin kauniit ja soma tuikku pöydällä.

Olisi tehnyt mieli ottaa kamera laukusta, mutta päädyin kuitenkin vaan ihailemaan silmilläni. 

Mieli oli aika rauhallinen kohtalaisen jouluhulinan keskellä, vaikka väsyttikin jo.

Tunnelma Rotuaarilla oli myös kaunis. Oulun joulutoria rannassa on moitittu, mutta minusta kävelykadulla on ihan satumainen tunnelma. Jouluvalaistus on oikein onnistunut ja eilen vielä suuret lumihiutaleet leijuivat alas taivaalta.

Joulu on minusta parhaimmillaan juuri tätä tunnelmaa, pysähtymistä ja asioiden havaitsemista ympärilläni.

Lahja-asiat hieman huolettavat, mutta päätän, että otan tilanteen haltuun mielessäni. Joulua on antamisen ilo oman tilanteen mukaan, muuta en tavoittele.

Nämä kaksi kuvaa kaupungilta otin jo pari viikkoa sitten.

Tarina

Tänään luin loppuun Mikael Karvajalan tarinan.
Tähän lukemiseen menikin kolmen päivän sijaan kolme viikkoa. 
Poikkeuksellisesti, kun vertaan aikaisempiin viime aikoina lukemiini kirjoihin. Toki kirjakin oli ihan muuta kuin edelliset romanttiset fantasiat.

No tarina oli aika ajoin aika vaativaa luettavaa, koska kuvaukset taisteluista ja uskonnosta ym. tilanteista olivat tarkkoja ja pitkiä, vähän tylsiä jopa.

Kuitenkin halusin lukea loppuun tämän klassikon. Hyvin oli todelliset historian tapahtumat nivottu tähän 1500- luvun alun Madventures seikkailuun.

Kirjan myötä mielessäni vahvistui halu kirjoittaa omasta itsestäni ja lähipiiristä, sukulaisitani tarina johon liitän tietoja historiasta ja tapahtumista.

Samanlainen ajatus kävi mielessäni jo silloin kun olin 40, eli viisi vuotta sitten. No tuolloin oli kaikkea muuta, enkä malttanut keskittyä. Nyt voisi olla parempi aika. Tai ei ihan nyt, mutta lähiaikoina. Pitää samalla hieman tarkennella tuota sukupuuta, isällänikin on siihen halua, kun hän  välillä  muistelee sukulaisia, joiden luona on joskus lapsena käynyt tms.

Tällä hetkellä ei päähän mahdu oikein järkeviä ajatuksia. 
Eilen tuli kunnon flunssa päälle ja tänään on ollut sitten kotipäivä.
Onneksi olen saanut olla terveenä aika hyvin nyt tämän syksyn.
Hassua, että joskus sitä vähän ikään kuin toivoo, että saisi levätä/sairastaa kotona, jonkun päivän, mutta kun se flunssa sitten tulee, muistaa heti, että eipä tää mitään ylimääräistä vapaata ole. Kaikki voimat menee, että yrittää selvitä tilanteesta.

 Yhden aikuisen taloudessa on ne pakolliset hommat hoidettava, vaikka olo oisi mikä tahansa. Ja tällaisessa köhässä ja röhässä tuppaa olemaan sellainen piirre, että menee hitaasti ohi. Vaikka palaat töihin olet vielä monta päivää puolikuntoinen, joka näkyy omien asioiden hoitamisessa. Nyt ei tarvittaisi mitään ylimääräistä väsyä, koska jouluaattoon on enää kaksi viikkoa.

Joulutunnelma on meillä sellaista pientä, ei kaupallista, mutta hyvä olo on, jos on siistiä ja pullan ja piparin tuoksua talossa. 

Tänään alan (jos jaksan) lukemaan Rosa Meriläisen esikoisromaania Nainen punainen.
Kiinnostava nähdä miten  Rosa on kirjoittanut :).

Kommentti alun lukemisen jälkeen :Suoraselkäistä, napakkaa tekstiä, kuvaa hyvin kirjailijan persoonaa. 

Talvi tuli

Kunnon talvi tuli tällä viikolla - hyvä niin.

Viime viikolla päästiin mukavasti jo pakkasen puolelle ja loppu viikolla kylmä tuuli lisäsi sään purevuutta.

Joulukuu alkoi ja tuntuu, että nyt on selvitty siitä pimeästä ajasta. Kirkkaat pakkassäät ja joulun odotuksen valot tuovat oman kivan tunnelmansa. Nyt on lunta sopivasti valaisemaan ja pakkanen pyörii kahdessakympissä.

Tänään on itsenäisyyspäivä ja vapaata. Vietetään mukava päivä rauhallisesti ja tunnelmallisesti.
Minulla on omat perinteeni: kynttilät, paraatin ja linnan juhlien seuraaminen, torttukahven kera.

Nyt voin sytyttää kynttilät myös jäälyhtyihin. Ne ovat niin ihania minusta.