ja toteutin pitkäaikaisen haaveen käydä maakunta-arkistossa.
Halusin katsella kirkonkirjoja sukutukimusmielessä.
Yllättävän helppoa se olikin. Mikrofilmattujen aineistojen selaamien ei tuottanut vaikeuksia.
Turhaa olin jännittänyt. Olin joskus arkistokurssilla käynyt ko. paikassa ja minulle oli jäänyt mielikuva vaikeasta asiasta. Ehkä tehtävä jonka tuolloin teimme oli vaikeampi - en kyllä muista enää mitä se koski.
No, nyt sujui kivasti ja henkilökunta oli avuliasta.
Pääsin melko helposti esiäitini Elisabethin jäljille, mutta isälinja jäi edelleen epäselväksi.
Saattaapa olla, että asia ei koskaan selviä. - Eli se kuka oli Elisabethin lasten isä. Toisaalta ei ole väliäkään tuleeko tilanteeseen lisäselvyyttä. Itsessään tämän naisen asuinpaikkoja ja lasten syntymiä ( joita löysin ainakin seitsemän ajalla 1869-1885) oli huikea katsella. Mietin kovasti mielessäni sitä millaista elämää hän oli viettänyt. Hän avioitui 43 vuotiaana vuonna 1889 miehen kanssa, joka antoi ainakin nimensä, jos ei geenejään suvulleni.
Tällaisesta linkistä oli apua kun kotona selvittelin mitä oli löytynyt. Sanastoapua täällä.
Arkistossa vierähti nopeasti kolmisen tuntia. Menen sinne varmasti piakkoin uudestaan - niin mielenkiintoista se oli.
Arkiston jälkeen pyörähdin vielä taidemuseossa, mutta koska olin jo nälkäinen en oikein malttanut keskittyä taiteeseen. Pikainenkin käynti tosin antoi sopivasti tunnelmia.
Alla taidemuseon väriläikkä ja ilon pilkahdus. Voi kuinka kaipaan jo kevättä ja kirkkaampia luonnon värejä elämääni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi!